Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

TAITEELLINEN CV

 

Olen syntynyt Vaasassa vuonna 1955. Valmistuin ylioppilaaksi Vaasan tyttölyseosta vuonna 1976.

 

Sivutoimiset palvelusuhteet

Raahen kaupungin kehitysvammaisten musiikkitoiminnan ohjaaja 1982

Seinäjoen seurakunta, musiikkileikkikerhon opettaja 1992-1993

Seinäjoen kaupunki, kansalaisopiston ilmaisutaidon opettaja 1996-2004

Jalasjärven kansalaisopisto, lapsi- ja nuorisoteatterin ilmaisutaidon opettaja 1996-1997

Seinäjoen kaupunki kansanper. sivuvirka 2003 – virka jatkuu

Seinäjoen palvelualojen oppilaitos, sosiaali- ja terveysalan yksikkö, tuntiopettaja opetusalue ammatillinen vuorovaikutus 2002-2004

Seinäjoen Aikuiskoulutuskeskus, kouluttaja 2005

Etelä-Pohjanmaan Opisto, tuntiopettaja opetusalue draama 2005

Kurikan kansalaisopisto, tuntiopettaja opetusalue draama

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto, apurahat 2004 ja 2010.

 

Muut tutkinnot ja opinnot

Kasvatustieteen approbatur, Helsingin Yliopisto 1978

Lastentarhanopettajien täydennyskoulutus 12 ov, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu 1996

Lapsityönohjaajien erikoistumiskoulutus, Suomen Kirkon seurakuntaopisto 1994

”Pohjalaiset talkoot” 460 h, opiskelu ja työharjoittelu, Seinäjoen Amm. AKK 1997

Teatteri-ilmaisun perusteet ja pedagogiikka 15 ov, 1996

Puheopin approbatur 15 ov, Tampereen Yliopiston Seinäjoen yksikkö 1997

Ideasta toteutukseen –teatterikurssi, Seinäjoen Kaupunginteatteri 1997

Draamapedagogin tutkinto, Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutus 40 ov, 2001

 

Taiteellinen ja vapaa toiminta

Lapsuuteni ja nuoruuteni kävin lausuntataiteilija Marjatta Lohikosken lausujaoppilaana. Olin myös yli kymmenen vuotta hänen ohjaamassaan Helka-tytöt –ryhmässä. Häneltä sain opastusta lausuntaan ja erityisesti kansanrunouteen ja ryhmälausuntaan, jossa myös käytettiin elementtinä lauluja ja tanhuja. Helka-tytöt olivat ahkeria esiintyjiä. Esiinnyimme mm. presidentti Urho Kekkoselle. Opiskelin myös viulun- ja pianonsoittoa Kuula-opistossa.

 

Marjatta Lohikoski opasti minua henkilökohtaisesti yksinlausuntaan ja otin osaa lukuisiin valtakunnallisiin ja paikallisiin lausuntakilpailuihin, joista sain palkintoja. Siirryin lausuntataiteilija Kirsti Rytöhongan oppilaaksi Kuula-opistoon. Minut palkittiin Valtakunnallisessa nuorten taidetapahtumassa. Esiinnyin myös Kuula-opiston järjestämissä juhlissa. Pidin ensimmäisen lausuntailtani vuonna 1973. Ohjaajana toimi Kirsti Rytöhonka.

 

Vuosina 1976-1977 olin päiväkotiapulaisena Turun ruotsalaisessa päiväkodissa. Työskentelin opiskelukesäni Tukholmassa sairaala-apulaisena Huddingen ja Blackebergin sairaalassa.

Avioiduin nykyisen puolisoni kanssa vuonna 1978. Valmistuttuani lastentarhanopettajaksi muutimme Raaheen, jossa toimin lastentarhanopettajana ja päiväkodin johtajan sijaisena.

Raahessa perustin muutaman lastentarhanopettajan kanssa lastenteatteri Väkkärin. Teimme itse näytelmien tekstin sekä muut näytelmään liittyvät ja esiinnyimme Raahen seudulla usealla paikkakunnalla lapsille.

Olin myös kehitysvammaisten nuorten aikuisten musiikinopettajana.  Kävin lukuisilla varhaiskasvattajille tarkoitetuilla musiikkipainotteisilla koulutuskursseilla.

 

Muutimme Ouluun vuonna 1982, missä sain lastentarhanopettajan viran Haapalehdon päiväkodissa. Minua pyydettiin Oulun Työväen näyttämölle, jossa ohjaajina toimivat ammattiohjaajat, mm. Markus Packalén. Heiltä sain runsaasti tietoa, taitoa ja näyttelemisen varmuutta näyttämötyöskentelyyn.

 

Adoptoimme tyttäremme Noran Kolumbiasta huhtikuussa 1987. Hän oli kaksi ja puolivuotias saadessamme hänet, joten kielikylpy espanjankieleen ja herkässä kehitysvaiheessa olevaan lapseen oli todellista elämää.

 

Muutimme vuonna 1989 Kuusamoon, jossa toimin kaksi vuotta luokanopettajana kyläkoulun ala-asteella. Oppilaani esiintyivät Kuusamon kunnan järjestämässä juhlassa OAJ:n hallitukselle, Kuusamon muille koululaisille ja Kuusamo Hotellissa pikkujoulujuhlissa. Olin koonnut ja ohjannut esitykset.

 

Lauloin alttoa Kuusamon Laulussa vuosina 1989-1991. Kuoroa johti Matti Korpela.

Vt. musiikkiopiston rehtori Kari Alajuuman ja lasten musiikkileikkikoulun opettajan kanssa teimme lapsille tarkoitetun kuvaelman teemana eläimet. Kuvaelma perustui musiikkiin, ilmaisutaitoon ja improvisaatioon.

 

Adoptoimme puolivuotiaan Willen Kolumbiasta vuonna 1991. Heti kolmen kuukauden hakumatkan jälkeen muutimme Etelä-Pohjanmaalle, Nurmoon vuoden 1991 syyskuussa. Suomessa olot olivat laman johdosta hankalat, eikä lastentarhanopettajan töitä liiemmin ollut tarjolla kunnissa. Opiskelun merkeissä piti jatkaa. Suoritin lapsityönohjaajan erikoitumiskoulutuksen vuosina 1993-1994. Lopputyössäni pohdin, kuinka seurakunta on vastaanottanut ja tukenut lasta ja perhettä, joka on adoptoinut lapsen ulkomailta.

 

Taideprojektit ja ohjaustyöt

Pääsin opiskelemaan teatteri-ilmaisun perusteita ja pedagogiikkaa Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutukseen vuonna 1995, josta sain tutkintotodistuksen. Samanaikaisesti perustin Seinäjoen Seitikit –nimisen harrastajateatteriryhmän. Olen tehnyt heidän kanssaan näytelmiä viiden vuoden aikana 13. Olen kirjoittanut tekstit, dramatisoinut ja ohjannut produktiot. Olemme myös olleet mm. Taiteiden tiet –projektissa ”Kuva ja sana” tuotannolla. Ohjasin poikkitaiteellisen performance-esityksen. Olemme saaneet valtakunnallisesti myönteistä palautetta esityksistä ja ohjaamani monologi ”Annan rikosilimootus” (esittäjänä Marja Vainionpää) palkittiin parhaana esityksenä maakunnallisilla teatteripäivillä.

 

Vuosina 1996-1997 ohjasin Jalasjärven nuorisoteatteria, lapsiteatteria ja Ylivallin vekaroita. Ryhmien työskentely tapahtui Jalasjärven kansalaisopiston tuntiopettajan ominaisuudessa. Teimme pienoisnäytelmiä ja nuoret kirjoittivat itse oman näytelmän, joka takautui 1900-luvun koulumaailmaan ja sitä peilattiin tähän päivään.

 

Vuonna 1997 suoritin Tampereen Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa puheopin opintoja. Samoina vuosina opetin myös Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä kehitysvammaisille ilmaisutaidollisin keinoin yksilöllisesti ja ryhmässä lausuntaa. Tehtävä liittyi ”Pohjalaiset talkoot” –kurssiin. Työstimme itsenäisyyspäiväjuhlan, jonka oppilaani juonsivat. Ohjelman sisältö pohjautui kansanrunouteen. Tämä itsenäisyysjuhla oli ikimuistoinen, koska eri tavoin vaikeavammaiset lausuivat, lauloivat ja tanssivat pukeutuneina ”rooliasuun”, suomalaiseen kansallispukuun. Eskoossa tein käsikirjoituksen ja ohjasin joulunäytelmän, jonka esitti toimintakeskuksen henkilökunta. Tässä korostui yhteistyön merkitys ja toisen kunnioittaminen. Lavalla olemme kaikki samanarvoisia, kuuntele, mitä vastanäyttelijällä on sanottavaa ja kerro omasi yleisölle. Näyttelijöillä ei ollut aikaisempaa kokemusta teatterista ja se tietysti antoi lisähaasteita näytelmän työstämisessä.

 

Vuonna 1997 ohjasin ja dramatisoin koosteen ”Lähe kukka kukkimahan” Seinäjoen kalevalaisten naisten 30-vuotisjuhlaan. Sen esittivät Seinäjoen kalevalaiset naiset ja Seinäjoen Helka-tytöt.

 

Kesällä 1998 oli Harrastajateatterikesän projektisihteerinä. Harrastajateatterikesä täytti 25 vuotta ja oli juhlavuosi. Koordinoin kokonaisvaltaisesti tapahtuman käytännön järjestelyt, ideoin ja toteutin 25-vuotisjuhlavuoden tapahtuman oheisohjelman.

 

Seinäjoen kansalaisopiston opettajana olin viiden vuoden ajan (1996-2001) erilaisten teatteri- ja näyttämöllisen ilmaisukurssien parissa, jolloin kohderyhminä ovat olleet ala-asteikäiset harrastajat ja Seinäjoen Seitikit –teatteri-ilmaisun ryhmä.

 

Olin vuonna 1999 draamaopettajana sosiokulttuurisen työn koulutusohjelmassa ”Kulttuurituotanto” –kurssin vetäjänä. Teimme opiskelijoitten (keski-ikä 20 v.) kanssa Reko Lundánin näytelmän ”Budabest Bengal Tigers”. Näytelmä oli erittäin vaativa, mutta onnistui erinomaisesti, sillä nuoret olivat sitoutuneet niin vahvasti teatterityöskentelyyn, mikä puolestaan loi hyvän yhteishengen. Nuorissa oli hyvin voimakkaita johtajapersoonia ja näytelmän työstämisessä käytiin läpi hyvin kipeitä ja tunnerikkaita kokemuksia. Riideltiin, itkettiin, sovittiin ja naurettiin. Opiskelin samanaikaisesti draamapedagogiikkaan Teatterikorkeakoulussa ja käytin heidän kanssaan runsaasti draamapedagogisia keinoja heidän oman taiteellisen minänsä etsimisessä.

 

Vuodet 1999-2001 olin Nurmon Jymyn koululaisten iltapäiväkerhojen EU-leaderprojektin koordinoijana. Kerhoissa oli yli 100 lasta. Kerhoja oli 7 ja työntekijöitä oli 10. He olivat kaikki pitkäaikaistyöttömiä a siten myös erikoisperustein työhönsä valittuja. Toimenkuvaani kuului kerhojen koordinointi ja yhteistyöverkoston luominen ja ylläpito sekä kokonaisvaltainen projektin ohjaus, hallinta, taloushallinto ja henkilöstöasiat. Valmentavan koulutuksen antaminen työntekijöille oli haastava vaihe. Kun ehdin, annoin kerholaisille ilmaisutaidon harjoituksia.

 

EU-projektin kanssa samaan aikaan toimin Nurmon kansalaisopiston Teatteri-ilmaisukerhon ohjaajana. Teimme lastennäytelmiä ja lapset esittivät mm. ”Nurmoolaisia paukahroksia” –nimisen kuvaelman. He esittivät kuvaelman ”tiistaiohjelmistossa” vierailuna Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla (2001). Tavoitteenani oli antaa virikkeitä siihen, että he olisivat avoimia, luottavaisia ja iloisia esiintyjiä. Jokainen lapsi on erinomainen esittäjä omassa persoonassaan ja siinä pääsin tavoitteeseeni, koska jokaisesta heistä oli kiva esittää, kukaan ei ollut parempi toista. Esitystä ei tehdä ainoastaan esityksen vuoksi, vaan siinä pitää olla tavoite ja ”paukahroksissa” se oli suullinen ja ruumiinkielen ilmaisu.

 

Vuodesta 1999 alkaen olen tehnyt draamallisia esityksiä mm. Seinäjoen seudun työterveyslääkäreille. Tavoitteena on ollut esiintymistaidon koulutus draaman eväin. Vuonna 2002 kirjoitin ja ohjasin draamapedagogi Tuija Tikkasen kanssa ”Matka Sophie Mannerheimin elämään”.

 

Toiminta draamaohjaajana ja yrittäjänä

Vuonna 2001 suoritin draamapedagogin ammattitutkinnon Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa. Koulutus antoi valmiudet käyttää draamaprosesseja ja menetelmiä oman työn tukena. Koulutuksen aikana oppiminen, draama ja teatterin keinot muodostuivat dialogiseksi prosessiksi, jossa kokemuksellisuus, kehollinen ja aistimuksellinen ajattelu tukevat oppimista ja opetusta. Lopputyössäni pohdin, kuinka voidaan käyttää draamapedagogisia keinoja teatterin ohjauksessa ja näyttelemisessä, oman kokemuksen ja kehityksen kautta.

 

Syksyllä 2001 perustin omalla toiminimellä ”Draamapaja Kirsti Mäkelän”, jonka nimissä tuotan työyhteisökoulutusta ja ohjaan näytelmiä.

 

Seinäjoen Seitikeille dramatisoin ja ohjasin Kyllikki Mäntylän ”Opri” ja monologi Sisko Istamäen ”Juoksut”, jonka esitti Raimo Seppä. Tämä esitys oli valmistettu hänen 50-vuotistaiteilijajuhlaan (2002).

Uskonnollisen runon päiville Nurmossa Koivu ja Tähti –tapahtumaan ohjasin ”Yö soi” nimisen kokonaisuuden, tuokiokuvia ja virren voimaa menneiltä ajoilta (2002).

Mukula tapahtumaan Jalasjärvellä ohjasin ”Laulava soitinkauppa” (2002).

Aukusti tapahtumaan Jalasjärvellä ohjasin Reko Lundán ”Budabest Bengal Tigers” (2002).

Mukula tapahtumaan Jalasjärvellä ohjasin Sari Jokelin kanssa lastennäytelmän ”Takkuset” (2005).

Kurikka-Seura r.y.:lle ohjasin Katri Mannisen ”Häjypoika ja hajamieli” –näytelmän (2005).

Kurikka-Seura r.y. uusinta ”Häjypoika ja hajamieli” (2006).

Kurikan kansalaisopistolle dramatisointi ja ohjaus Ensio Rislakin ”Syntynyt terve tyttö” (2005-2006).

Etelä-Pohjanmaan Opistolle dramatisointi ja ohjaus nukketeatteri Marjatta Pokelan ”Mörköooppera” (2005).

Teatteri Arinalle Rosa Liksomin novelleista koonti ja ohjaus ”Monologeja neljälle naiselle” (2006).

Teatteri Arinalle ohjaus Pirjo Toikan ”Mustikkapaikka” (2006).

Teattari Arinalle ohjaus Tuulan Lahdenmäen ”Ouran tarinat” (2007).

Teatteri Arialle ohjaus Anton Tsehovin ”Kosinta” (2008).

Triforma Oy, kouluttaja (2001).

Yrittäjäkoulutukset, mm. Seinäjoki, Kauhajoki, Lapua.

Puhelinpalvelukoulutus, Kankaanpää.

Puhelinpalvelukoulutus, Kauhajoki.

Naisyrittäjien vuorovaikutustaidot, Alajärvi.

Työyhteisöviestintä, Laihia.

Seinäjoen Helka-nuorten ohjaaja vuodesta 2003, jatkuen edelleen.

Nurmon lukion ilmaisutaidon opettaja (2002-2004).

Jurva Harrastajanäyttämö, ”Amerikan Antti” Markus Aaltosen kirjan pohjalta käsikirjoitus ja ohjaus Tuula Lahdenmäen ja Sari Jokelan avustamana (2007).

Marjatta Lohikosken 40-vuotistaiteilijajuhlan koonti ja ohjaus (2008).

Seinäjoen Helkanuoret, Mitä sie sittanen siriset. Kertomus kiusaamisesta, koonti ja ohjaus.

60+ iättömät eläkeläiset, runomatinea. Tämän runon haluan lausua. Esiintymiset Piha Pihlaja, Seinäjoki.

Anna Krogerus; Tyhjän ristin pääsiäinen Nurmon Koivu ja tähtipäivillä (2008)
Jalmari Finne Kiljusen Herrasväki, Ilmajoen nuorisoseura (2009)

Tuulikello, Koskenkorva.

Kaarlen tupa, Vaasa.

Pienoisnäytelmä Kassi, kirj. Tuula Takala-Secka. Ohjaus.

Seinäjoen Seitikit koonti ja ohjaus Tytöt, akat ja mammanpojat (2010)
Seinäjoen Helkanuoret esiintyminen eduskunnassa (2010)

Seinäjoen Seitikit, Työmiehen vaimo (Minna Canth), ohjaus ja koonti 2011

Valtakunnalliset Saskia-päivät, Vaasa, lausuntaesitys. 2011

Teatteri Arina (2014) Tuula Lahdenmäki, käsikirjoitus. Lotissa Suomen turva. Ohjaus.

Kansallinen veteraanipäivä, 2014. Puolustustuspuheenvuoro Suomen Lotille. Käsikirjoitus Olli Niiranen. Dramaturgia Tuula Lahdenmäki ja ohjaus Kirsti Mäkelä.

Jääkärin tie - Jägarens väg (2015-2016) Ohjaus ja dramatisointi. Käsikirjoitus Jukka Vieri. Esitykset Seinäjoella (kaupunginteatterin suuri näyttämö) ja Vöyrillä.

Hiirille puurovettä (kesäkuu 2016), Karjalaiset kesäjuhlat -tapahtuman yhteydessä, käsikirjoitus Tuula Lahdenmäki. Ohjaus ja dramatisointi Kirsti Mäkelä ja apuna Samuli Koskela.

 

Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimen tilaamat ohjaustyöt

Kavalkadi ”Kaikki muuttuu” Östermyra-näytelmäryhmän kokoaminen ja ohjaus (2003). Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimi ja Seinäjoen seurakunta.

”Östermyra katsoo kirkkoon” 140 vuotta Seinäjoen seurakunnan perustamisesta. Näytelmäryhmän kokoaminen ja ohjaus (2004).

Ruotsalaisuuden päivänä 2003 ja 2004 samat näytelmät esitettiin ruotsinkielellä.

Näytelmä ”Elokuun päivä Östermyrassa” näytelmäryhmän kokoaminen ja ohjaus (2005).

Ruotsalaisuuden päivänä 2005 osia samasta näytelmästä ruotsinkielellä.

Östermyra-päivien 200 v. juhlanäytelmä ”Tupaantuliaiset Östermyrassa 1806” näytelmäryhmän kokoaminen ja ohjaus.

Östermyra-päivät, ”Tupaantuliaiset Östermyrassa”, näytelmän ohjaus (2007).

Ruotsalaisuuden päivänä osia samasta näytelmästä (2007).

Östermyra-päivät, näytelmän ”Lehti kääntyy Östermyrassa” ohjaus (2008).

Östermyra (2009) Pohjanmaan kuningas, ohjaus, käsikirjoitus Tuula Lahdenmäki.

Östermyra  Ruudin tie, ohjaus. Käsikirjoitus Tuula Lahdenmäki, Draamallinen kävelykierros Ruutipuistossa (2010)
Östermyra (2010) Sata rautaa tulessa, ohjaus, käsikirjoitus Tuula Lahdenmäki.

Östermyra (2011) Sata rautaa tulessa, ohjaus. Esitys myös Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:lle, Helsinki.
Östermyra (2012) Rautahepo Marttilan keroolla, ohjaus. Käskirjoitus Tuula Lahdenmäki ja Jukka Vieri. Näytelmästä kohtauksia Seinäjoen kaupungin Itsenäisyyspäivän juhlassa. 

Östermyra (2013) Rautahepo Marttilan keroolla. Ohjaus.

Östermyrapäivät elokuu (2014) Enkeleitä ja väättyreitä, ohjaus ja dramatisointi. Käsikirjoitus Tuula Lahdenmäki.

Östermyrapäivät elokuu (2015) Kolme kuningasta - rautaa, ruutia ja voita. Ohjaus ja dramatisointi. Käsikirjoitus Jukka Vieri.

 

Apurahat ja palkinnot

Seinäjoen kaupungin kulttuuripalkinto; ansiokkaasta työstä Östermyra
kartanonäytelmän tekijänä ja ohjaajana (2009)

 

JÄÄKÄRIN TIE -NÄYTELMÄ

ESITYKSET 2017: Seinäjoki 26.2. klo 14 ja 18 (Seinäjoki-sali); Oravainen/Vöyri (Årvasgården UF-lokal) 12.3. klo 17; ja Vaasa 19.3. klo 14 ja 18 (Ritz)

/datafiles/userfiles/TEKSTIÄ yhteistyökumppaneille 1.2.2017.pdf

JÄGARENS VÄG - DRAMAT

Föreställningar: Seinäjoki 26.2.2017 klo 14 ja 18; Oravais 12.3.2017 klo 17 samt Vasa 19.3.2017 klo 14 ja 18! Läs mera!

/datafiles/userfiles/Dramat Jägarens väg - info.docx

©2017 Kirsti Mäkelän sivut - suntuubi.com